Nyt tuli taas semmonen tilanne, että pitää seivata kaikki kuvat koneelta nettiin kun vaihetaan mun kovalevy. Aattelin sitten vihdoinkin postaa nää ekat kuvat Tanskasta tänne että saan senkin asian pois alta.
Noh elikkä aloitetaan ihan alusta mistä kaikki alkoi, mut yritän pitää lyhyenä. Luin töissä ollessani Metro-lehden joka aamu, kun joku työkaveri toi niitä junasta kahvihuoneeseen. Yhdessä numerossa oli mainos Multimedia Designer koulutuksesta Tanskassa ja sehän oli just se ala mihin olin yrittänyt jo suomessa TULOKSETTA päästä. Mä tunnetusti halusin palavasti muuttaa ulkomaille. Ei mulla ollut väliä et mihin maahan meen, kuhan jonnekkin pois. Halusin jänniä seikkailuja ja kokemuksia, niinpä mä sitten hain sinne. Aika pian sieltä tuli vastauskin, että olin päässy sisään ja koulu alkaa parin kuukauden päästä. Ei mulla paljoa aikaa edes ollut sulatella asiaa! No se kesä meni virallisten asioiden järjestelyssä ja asunnon etsimisessä.
En muista miten äiti ja iskä reagoi, mut muistan elävästi sen hetken ku kerroin Lauralle. Oltiin Keravan keskustassa ja se meni jotenkin näin "mä oon päässy kouluun" "jes! onnee! vihdoinki!" "se on Tanskassa" "..........." sit sen suu vääntyy outoon irveeseen, ehkä se meinas itkee haha. Näky selvästi et se oli ihan confused, ku me oltiin oltu yhessä melkeenpä joka päivä just viime aikoina ja tää tarkotti sitä et nyt se on loppu.
No sit koitti se päivä ku mä lähin Tanskaan. Ei mua varmaan oo mikään elämässä jännittäny niin paljon. No kyllä mua jännitti yksin mennä Japaniinki aika paljon ja ylioppilaskirjotukset.
Mulla oli tää cabin-laukku ja sit yks ruumalaukku. Olin tunkenu niihin haarukat,veitset,lautasia yms... Siis kaikkea 1-2 kpl. Nyt jos tekisin tän uusiks, niin ostaisin kyl varmaan paikan päältä tommoset asiat jostain halpis kaupasta, kamaan ei ne nyt niin kalliita oo.
Mun lento siis meni Köpikseen ja otin sieltä junan Koldingiin. Mua jännitti ihan kauheesti toi ku piti tehdä vaihto Fredericiassa että osaanko, no se olikin ihan helppoa. Toi kuva on sieltä Frederician asemalta.
Ku saavuin Koldingiin, nii otin Taxin asemalta, koska en halunnu eksyä ku mun piti tavata tiettyyn aikaan landlord mun uuden asunnon luona. Taxissa opin sitten, että Tanskan kieltä on turha yrittää lausua tanskalaiselle ilman harjotusta. Mä yritin siinä ihan pinteessä lausuu sitä mun kadun nimeä sille kuskille "Teglgårdsvej" mä lausuin sen luultavasti silleen ruotsalaisittain, koska mä uskoin että niin se kuuluu sanoa. NOPE. Ei se tajunnu ollenkaa!!! En muista lukiko mulla se lapulla vai mitä mutta kyllä se sitten lopuks tajus ja pääsin perille. Mun nimi luki jo siellä postilaatikossa! Mun piti odotella sitä landlordii aika kauan ja jännitti aika lailla.
No sitku pääsin mun asuntoon, se oli katutasossa, eikä verhoja lattialle ulottuvissa ikkunoissa. Onneks kaapista löyty sälekaihtimet. No arvaa osasinko mä niitä asentaa??? Luovutin ja mua väsytti kauheesti ku olin jännittäny niin paljon ja vihdoinkin olin perillä, nii menin lattialle nukkuu hetkeks. Minkähän lie peiton päällä mä vaan kovalla lattialla nukuin. Se kämppä oli jostain opiskelija-asunto firmasta nii olin jostain syystä olettanu, että siellä olis valmiina sänky yms, no vähän järkytti ku tulin tyhjään asuntoon.
Hetken lepäilyn jälkeen yritin taas niitä sälekaihtimia laittaa, mut mulla ei ollu mitään hajua miten ne laitetaan. En tuntenu yhtään ketään, ei ollu nettiä eikä mitään, nii mulla alko vähän paniikki iskemään, joten tekstasin äitille kuvan niistä kaihtimista ja kysyin miten ne laitetaan. Tekstaaminen oli varmasti kallista! En muista tarkkaan soittiko se äiti mulle vai mitä tapahtu ja miten mä sain ne kaihtimet sinne mut onnistuin kumminkin. Sit menin fötexiin ostaa ruokaa.
Ekat viikot tai oisko jopa kuukaudet mä vietin lattialla dataten, kun ei mulla ollu pöytää. Ei mulla ollu varaa ostaa mitään pöytää. En vielläkään ymmärrä mihin mun opintotuki ja laina hupeni kun elin niin köyhästi jo ekana vuotena. Kaikki meni siihen kalliiseen vuokraan! Onneks pääsin halvempaan toisena vuotena.
Olin ennen matkaa lukenu Wikipediasta tietoa Tanskasta ja siellä sanottiin, että tanskalaiset tykkää juoda Cocio-kaakaoo kaduilla ja syödä hodareita. Olin ihan innoissaan kun löysin sitten Cocioo kaupasta ja oli pakko ostaa. Oli se hyvää.
Oli se Kolding tosi söpön näkönen pikku kaupunki. Varsinkin kun saavuin sinne kesäiseen elokuun aikaan.
Näistä hodari kojuista siellä Wikipediassa kans puhuttiin =D
Joka päivä mä söin erittäin köyhästi. Tollon alussa aika yleinen ruoka mulle oli riisi ja tonnikala.
Mua järkytti kun joka puolella oli Tanskan lippuja ihan hirveesti.
Tässä oli joku mun säälittävä netin hankinta yritys. Tää kyseinen ei lähtenyt toimimaan, joten palautin sen. Mulla ei ollu nettiä moneen viikkoon, enkä ees tienny, et miten kirjastossa saa wifi salasanan (sitä pitää kysyä tiskiltä). Mä elin vaan random wifeillä joita löytyi tai ei löytyny keskustassa.
Tää oli mun mielestä aivan mahtavaa, että ruokakaupasta sai sushii niinku Lontoossa!! Nykyään en koskis noihin ruokakaupan susheihin pitkällä tikullakaan hyi helvetti.
Ai kauhee, kerran vaelsin Storcenter-kauppakeskukseen keskustasta, metsästämään nettiä. Kyselin sieltä, mut enhän mä sitä sieltäkään saanut.
Tässä on käytävä mun asuntoon. Aijai mul tuli ihan ikävä ku näin tän kuvan. Mun asunto oli tuolla ihan perimmäisenä.
Mä menin ton läppärin kanssa niihin wifi spotteihin lataa japanilaisii draamoja. Kattelin niitä sitten kotona päivät pitkät, kun ei mulla muutakaan tekemistä ollu.
Jääkaappi näyttää itseasiassa aika täydeltä tässä kuvassa! Varmaan tollon alussa viitsin törsätä jopa kokikseen ja johonkin tuorejuustoon wow!
Näistä kuvista huomaa, miten lapsi mä olin kun tänne muutin. Mä oon "aikuistunu" täällä ollessani.
Ai niin tämmöinen oli mun sänky! UIMAPATJA. Siis oikeesti uimapatja, jonka päällä lakanat. Ei ollu mukava.
Mun keittiö! Vitsit miten "nykyikainen" tää ensimmäinen asunto oliki. Se mun seuraava asunto oli niin ällöttävä ja vanha, mutta sen huomas vuokran hinnasta.
Mun talon viereiset liikennevalot, eli näissä seisoin joka päivä.
Mietin, et miks mulla oli noin paljon avaimia? Mut vissiinkin pyykkitupaan ja roskikseen oli erikseen avaimet + mun suomen kodin avaimet. Nykyään mulla on ainoastaan yks avain!
Epämukava datauspisteeni.
Jaaha nyt on päästy jo kouluun ja saatu uus tietsikka! Oli kyllä opetteleminen ton Macin kanssa! Menin siis Tanskaan about kuukauden ennen koulun alkua.
Oisko eka Burger King kokeilu? Muistan kuinka yllättyny olin miten hyvää BK on, olin vaan Ruotsissa syöny BK:ssa ja aina se oli ollu pahaa!
Tässä onpi kuvaa meidän koulun "aulasta".
Meillä oli intro-camp, eli semmonen tutustumis leiri kaikkien uusien oppilaiden kanssa, oltiin yötä jossain lepikossa. Mua naurattaa miten mä pääsin samaan ryhmään F ja M kanssa heti kättelyssä ja sitten meistä tulikin ihan bestiksiä myöhemmin.
Vautsi vau, päivitin mun sänkytilanteen! Ostin Jyskistä kahden hengen ilmapatjan. Voitteko kuvitella minkälaista luksusta toi oli? No se kesti normaalin muotoisena about 6kk. Sen jälkeen ostinkin kirpparilta ihan oikean sängyn.
Toi valkosipuli patonki on niiiin hyvää.
Tähän nää kuvat loppuikin. Onnea jos jaksoit loppuun asti! Mun elämä parantu radikaalisti ku sain kavereita koulusta. Sain neuvoja, mistä hankkia netin ja kävin kirpparilta ostaa pöydän ja tuolin yms. Noh, kasvattava kokemus! Yksin muuttaminen omaan asuntoon ilman KENENKÄÄN apua missään vaiheessa ja vielläpä ulkomaille, lähes rahattomana ja täysin lapsekkaassa mielentilassa.
